Post by Iivari on Jan 9, 2021 9:30:59 GMT
Sunnuntaina 14.02.2021 klo 10:00 alkaen Zenin maneesissa, Dzelzainin linnan pihassa, kokoonnutaan opiskelemaan ja tutkimaan levadea. Kuinka hevoselle koulutetaan levade? Mikä liike oikeastaan on, ja miksi sitä harjoitetaan? Voiko mikä tahansa hevonen sen hallita? Opetus on avoin, eli osallistua voi myös muutkin kuin tallin jäsenet. Intensiivisyyden ja palautteen laadun vuoksi ryhmäkoko on maksimissaan kolme (3) ratsukkoa. Parvelle pääsee kuunteluoppilaaksi. Opetukseen voi osallistua omalla hevosella, tai lainata tallista ratsun mikäli oma ei ole vielä vaaditulla tasolla. Pääpaino on maastatyöskentelyssä, mutta joidenkin hevosten kanssa liikettä pääsee kokeilemaan myös satulasta. Opettajan virassa toimii tutusti Iivari von Hoffrén. Mikäli osallistujalla ei ole vaaditulla tasolla olevaa omaa hevosta, on Zenistä mahdollista saada lainaan Luna, Fred tai Topaz. Jos et ole varma hevosesi taitotasosta, autamme mieluusti arvioinnissa. |  |
Pähkinänkuoressa
Ajankohta ja paikka: 14.02.2021 Zenin maneesissa. VIP 12.02.2021.
Avoimuus: avoin kaikille
Taitotaso: vaikea
Toteutustapa: Lomaketehtävät
Opettaja: Iivari von Hoffrén
Vaatimukset
- Kokenut ratsastaja
- Hevosen on oltava vähintään koulupysähdyksen tasolla
- Osallistuvilla tallilaisilla on oltava vähintään maastaharjoittajan tai taiteenharjoittajan merkki
| Opetuksen anti - min. 300 merkin tekstipalaute - Tallilaisille maastajatkajan merkki |  Maastajatkaja |
Osallistuminen
Tähän topickiin, sähköpostiin (otsikolla Levade 14.02) tai Keskustan ketjuun seuraavassa muodossa:
Ratsastaja - Ratsu, ratsun url / lainaratsun nimi mikäli sellaisen tahdot
Taitotaso omin sanoin
Täytäthän myös lyhyen tehtävälomakkeen (lähdelinkit löytyvät alkutekstistä). Lomakkeen täyttämättä jättäneet eivät saa myöskään tuntitekstiä.
Tehtävien oikeat vastaukset julkaistaan tekstien yhteydessä.
Osallistujat
Jeremy - Ruby
Ilona - Reina
Riika - Haz el bien y no mires a quien
Riika on GP kouluratsastus tason ratsastaja, jolle on levade kuitenkin uudempi asia. Hevonen hallitsee sen paremmin kuin ratsastaja, joten ymmärtää myös pienimmistä pyynnöistä mitä tehdä - siispä loistava kaveri tämänkin asian opettamiseen. Vaikka asia onkin uusi käytännössä, on Riika innokas sekä nopea oppimaan aina lisää.
Tehtävien vastaukset
1. Oikeanpuolimmainen hevonen on paremmassa muodossa, ja se on myös selkeästi pidemmälle koulutettu. Takaosa on alempana ja polvikulma pienentynyt, vasemmanpuoleisella kinner ja polvi ovat yhä lukittuneet. Oikealla puolella hevonen kantaa itsensä edestä, thorax liikkuu vapaasti, kaula on rento ja ryhdikäs. Vasemmanpuoleinen hevonen on tuttu näky (apu)ohjalla ja pohkeella muotoon ratsastamisesta ilman todellista peräänantoa: kaula on keinotekoisesti kaarella ja ohja estää luonnollisen schwungin, jaloissa on näyttävä, mutta kantamaton liike. Hyvä ratsastaja pyrkii aina oikeanpuolimmaiseen kuvaan.
Moni yleensä huomioi hevosten ilme-erot, mutta still-kuvan perusteella siitä ei voi päätellä hevosen yleistä tunnetilaa. Keskittyessään itselleen vaativiin liikkeisiin hevosilla voi olla hetkittäin tuimakin ilme (ns. "hyvä stressi", vert. koululainen läksynkuulustelussa tai tentissä). Tästä syytä ratsastuksen ja hevosen tyytyväisyyden arvioiminen kuvan tai lyhyen klipin perusteella voi mennä pahasti metsään, ja se kannattaa varsinkin näin some-aikakaudella jättää tekemättä.
2. Hevonen laskee takaosansa alas ja koukistaa jalat alleen
Täydellisessä levadessa hevosen etuosa ei kohoa korkeammalle maasta kuin ryhdissä seisoessakaan. Sen jalkojen tulisi koskettaa maata mikäli ne suoristaisi, jolloin liike olisi äärimmäinen koulupysähdys.
Missään nimessä levadessa hevonen ei saa "hypätä pystyyn", vaan enemmänkin kaikki liike tapahtuu alas: hevosen polvi- ja kinnerkulmat pienenevät niin paljon, että takaosa laskee selkeästi. Kuntosalimaailmassa pyöriville ihmisille vastaava liike olisi squat-kyykky.
3. Vasemmanpuoleinen liike on levade.
4. Oikealla on pesade. Pesadessa etuosa kohoaa ylös, levadessa se pysyy paikoillaan. Takaosa ei laske yhtä paljon.
Tekstit
Yhteinen aloitus
Jo ennen pientä oppilasryhmää hallissa oli kaksi hevosta lämmittelemässä: mahtipontinen Duc Obscur ja linnunluinen Luna. Kun kaikki olivat kokoontuneet keskelle, oli kaksikko jo valmiina demonstraatioihinsa. "Duke" katseli harmaantuneiden kulmiensa alta uteliaana joukkoa, kun taaskin Luna-rouva tuntui näkevän vain uuden komean Quintinon. Sen kapsonista kiinni pitelevä Amelie Chaput sai jatkuvasti olla ottamassa tamman huomiota takaisin itseensä romanssin liekkien jo kytiessä.
Taustalla ähisevän Amelien taidokkaasti ignooraten Iivari avasi teoriaa uskollinen Duke rinnallaan. Ilonalle tämä kaikki oli luultavasti vain kertausta; Jeremy tiesi jotain, mutta tänään syvennyttäisiin vielä lisää; Riika oli täysi kysymysmerkki taidoiltaan, ja hänelle tämä opetustilaisuus kävi tulikokeesta.
"Levade ei ole liike, jota voimme ryhtyä harjoittamaan nollapisteestä. Sitä ryhdytään luonnostelmaan kahdeksan eri asteen pysähdyksien ja kokoamisen kautta, mistä etenemmekin koulupysähdyksiin. Levaden voisi sanoa olevan kyseisen liikkeen äärimmäisin muoto: hevonen kokoaa niin paljon kuin paikaltaan vain kykenee. Etuosaa emme saa missään vaiheessa nostaa ylös hyppyyttääksemme hevosta pystyyn, kuten osa nykypäivänä mutkia oikoo. Sen sijaan me harjoitamme pysähdyksiä niin pitkään, että eräänä päivänä hevonen saa kaiken painonsa taakse-alas, pois etujaloilta."
Duke oli vasta alkutalvella palannut sairaslomaltaan, ja se oli intopiukeana päästessään vihdoin tekemään osaamiaan asioita. Esimerkkihevosena se oli silti moitteeton: eiväthän kintereet painuneet aivan yhtä matalalle kuin ennen sairastelua, mutta kaunis sen levade oli silti.
"Liikkeenä tyylipuhdas levade vaatii hevoselta todella paljon. Tämäkin talli on täynnä hevosia, ja silti niistä vain kourallinen on edennyt tarpeeksi pitkälle. Ei ole tavatonta että ratsu on lähempänä kahtakymmentä kuin kahtatoista etujalkojen irrotessa maasta ensimmäistä kertaa."
Iivari viittoi Amelien astumaan lähemmäksi. Luna innostui suunnatessaan kohti uutta hevosta — ah, Quintino — ja sai käsittelijänsä punastumaan ärtymyksestä. Että pitikin juuri tänään olla tällainen päivä! Tamma ei meinannut saada katsetta irti, ja Iivari oli jo vähällä riuhtaista kapsonin omaan käteensä. Amelien itsetunto pelastui nippanappa kun hevonen muisti vihdoin naisen vierellään, ja helpotuksen pystyi suorastaan näkemään mainitun kasvoilta Lunan korvien osoittaessa viimein oikeaan suuntaan.
"Luna ei levadea vielä taida, mutta pitkään siihen ei mene. Kiinnittäkää huomiota kuinka säkä pysyy paikoillaan, vaikka takaosa laskee reilusti," Iivari esitelmöi Amelien pyytäessä espanjatarta mukaan niiaukseen. "Takaosan kulmaukset pienenevät jyrkästi, mutta etukaviot tapaavat edelleen maata."
Viimeisenä havainnointina Amelie sai luvan kanssa tehdä sen, mistä normaalisti tuli tällä tontilla huutia: pyytää kapsonkädellä turpaa alemmas niskaa ylemmäs.
| "Katsokaa näitä kahta lihasta — splenius ja brachiocephalicus. Ratsuhevosella ne eivät saisi koskaan jännittyä, kuten nyt selkeästi Lunasta huomaatte. Kaulan tulisi olla aina tasainen lihasjäntevyydeltään. Mikäli hevonen ratsastetaan jatkuvasti tuntumalla ja pidetään ohjalla muodossa, kumpainenkin on jatkuvassa jännitystilassa. Samaisesta syystä koulupysähdyksiä sekä myöhemmin levadea harjoittaessanne älkää koskaan työntäkö hevosta kädellänne. Kaikki liike lähtee lapojen vapaudesta sekä takaosan voimasta." Amelie talutti Lunan ulos, Daina marssi hakemaan Duken perään. Teoriat olivat tässä: nyt oli aika päästä tositoimiin. |  |
Jeremy & Ruby
Rubyn kanssa opetukseen osallistuminen on tuskin koskaan käynyt helposta, mutta nyt pari sai ekstrahaastetta päätyessään Iivarin uudeksi silmätikuksi. Hakiessaan ratsuttajanpaikkaa Jeremy oli tullut mananneeksi itselleen riivaajaan, joka käveli perässä nenä pystyssä ja aistit terävimmillään, valmiina tarttumaan pienimpiin epäkohtiin mitä ihmissilmä pystyi erottamaan. Kovassa paineessa syntyivät parhaimmat timantit.
Ahkera työteko kimon kiukkupyllyn kanssa ei ollut osoittautunut turhaksi, sillä ensimmäistä kertaa sitten kaksikon yhteistyön alkamisen oli ratsu alusta alkaen yhteistyölinjalla. Kyllähän se huiski hännällään ja järsi kuolainta, mutta yhtään ainutta vinkujaiskohtausta tamma ei järjestänyt, jumittamisesta ja ilman potkimisesta puhumattakaan. Jos opettajan manöövereihin se olisi sopinut, olisi ollut hatunnoston paikka. Siitä Jeremy sai ensimmäisen sulan omaansa: kun jaksoi näin pitkäjänteistä työtä tehdä Rubyn kanssa, tuskin mikään vastaantuleva hevonen tuntuisi enää hankalalta...
Vaikka Rubyn taso ei vielä aivan levadeen saakka yltänytkään, se ei tehnyt tunnista yhtään helpompaa.
"Eteen, eteen, pyydä eteen," oli päivän toistetuin mantra. Ruby siirsi painoaan hienosti taakse, koukkasi jopa jo polvillaan aavistuksen verran, mutta yhä esillä oli rodulleen tyypillinen yliryhtiongelma: pää ja niska kohosivat kohti taivasta, kurkku kuristui, kaula jännittyi.
"Muistakaa splenius. Tarkkailkaa sitä, se näkynee selkään saakka. Lihaksen hiukankin kiristyessä pyytäkää kangella ratsua myötäämään eteen."
Juuri etuosan ylikäyttö oli Rubyn suurin kompastuskivi koulupysähdyksen kehittämiselle ja levadesta haaveilulle. Se tulisi saada miettimään ja harjoittamaan takaosan aktivointia etuosaa enemmän, mikä jäi myös Jeremyn niin kutsutuksi kotitehtäväksi.
"Ongelmaan on helpointa pureutua maasta. Pitäkää huoli, että taaksesiirtymän lisäksi Ruby pidentää myös ylälinjaansa. Mikäli kaulaan ilmestyy hiemankaan kireyttä, voitte kapsonilla, tai miksei leipäpalasellakin, houkutella pientä venytystä. Älkää pyytäkö yhtään enempää: hienoinkaan koulupysähdys ei ole sen arvoinen, että sen opettaisi väärin."
Ruby pärskyi: se oli jo jotain. Harvoin oli kyömypää kulkenut yhtä rentoa ja kaunista käyntiä kuin nyt. Kenties se kaipasikin vain haastavampaa tekemistä pitääkseen mielensä virkeänä — ehkä samojen arkisten asioiden toistaminen sai tamman yksinkertaisesti kyllästymään? Lyhyt mutta intensiivinen rutistelu oli saanut valkeat ryntäät hikoamaan, mutta ilme oli tyytyväinen.
Ihmeitä tapahtui. Helvetti jäätyi ja Ruby näytti hetken aikaa onnelliselta.
Riika & Quintino
Yksi ainoa rohkea ulkopuolinen oli uskaltautunut intensiiviseen koulutukseen mukaan: kimo ori näytti kuitenkin solahtavan kahden muun värikaimansa joukkoon kuin nappi takkiin. Se oli korskea ja komea, jutusteli hieman ryhmän tammoille, nakkasi pyöreää niskaansa. Ohimennen PRE painettiin mieleen, ihan siltä varalta että vierassukuiselle orille tulisi joskus omille tammoille tarvetta...
Nyt ei ollut kuitenkaan aika katsella jalostusmateriaalia, vaan uppoutua haute ecolen hienovaraisiin pieniin nyansseihin. Kahden muun, tutun ja konkaroituneen ratsukon lämmitellessä itsenäisesti hevosiaan, Quintino-laiva sai hännilleen sitkeän hain nimeltään Iivari von Hoffrén. Tämä hai ei tosin onneksi purrut kuin vain verbaalisesti.
"Ensiksi teidän täytyisi saada ratsastettua pidemmällä ohjalla. Mikäli kuuliaisuus tai kokoaminen riippuu tuntuman olemassaolosta, ei kumpaistakaan ole alunalkujaankaan ollut olemassa."
Quintino näytti tietävän suurin piirtein mitä tehdä, ja alkubriiffauksen perusteella se olikin kuulemma ratsastaja joka oli ummikkona liikkeellä. Iivari oli ollut hilkulla evätä häneltä pääsyn levade-oppiin: puhuttiin jo sen tason tehtävistä, ettei ilman pidempää kokemusta kokemuksesta jäisi paljoa käteen. Ratsun osaamistaso ja Riikan entusiasmi aihetta kohtaan saivat miehen kuitenkin tekemään poikkeuksen sääntöön — tulkoot kokeilemaan. Katsellessaan kuinka Quintino muuttui pehmeämmäksi ratsastaa jokaisella sentillä jolla ohjat pitenivät, vähenivät myös kylmäkiskoisen opettajan ennakkoluulot. Hän toki huomautteli paljon ja kaikesta — "älkää pilatko kaunista sulkutaivutusta ristiaskeleilla!" ja "pitäkää pohkeenne edes hetken hiljaa" —, mutta ottaen huomioon että opissa oli aiemmin ollut myös pesunkestäviä urheiluratsastajia (joista urheilu ei lopulta edes sillä puhutulla pesullakaan lähtenyt pois), tämä pari esitti hyviä edellytyksiä päästä vielä pitkälle.
Perusasioita tulisi kuitenkin vielä käydä paljon läpi. Quintino näytti osaavan painonsiirron sekä pienen, sievän koulupysähdyksen, mutta sitä oli vielä hiottava: liikkeessä oli pienenä mausteena show-henkisyyttä, jota tulisi kuoria pois ennen levadea. Riika sai seurata maasta sivusta, kun Iivari osoitteli sormellaan huomioitavia kohtia. Kimo yllätti tarjoamalla myös pesadentapaista, minkä kapsonia puristava mies torppasi heti.
"Älkää antako hänen kohottaa itseään pystyyn. Löydätte aikanaan oikean levaden, kun harjoitatte huolella koulupysähdyksiä. Vahtikaa ettei kaulan lihakset jännity eikä niska pyöristyisi liikaa — mikäli atlasnikama painuu mitä tahansa muuta nikamaa alemmas, pyytäkää heti linja avoimemmaksi ja turpa eteen."
Kotitehtäväksi Riika sai saman litanian kuin muutkin: koulupysähdyksien hiomista maasta työskennellen. Veisi se sitten vuoden tai kymmenen, palkitsisi harjoittelu itsensä lopulta levadena. Kutsu kävi myös liittyä mukaan perusteisiin perehdyttävälle kurssille, sillä kukapa lähtee maalaamaan taloa ennen kuin seinät ovat pystyssä? "Takaan ettette kurssin jälkeen tahdo vilkaistakaan enää sitä humputusta kohden, jota nykyisin kouluratsastukseksi kehdataan kutsua. Tulkaa mukaan, niin takaan ettette ole kuunaan nähnyt sellaista jalokiveä millainen oristanne hiotaan."
Quintino puhalsi ilmaa sieraimistaan ja heitti hopeista harjaansa kuin loppukommenttina ikään.
Ilona & Reina
Teksti tulee tehtävien vastausten myötä.
vähän risukkoa valon edessä...