Klassinen ratsastus? Alta escuela? Mitä ne ovat?
May 19, 2020 17:17:51 GMT
Ilona and Moirai like this
Post by Iivari on May 19, 2020 17:17:51 GMT
| Kaikki Zenin hevoset esteratsuja myöten on koulutettu klassisin periaattein, ja näin ollen myös hoitajien ja työntekijöiden on käsiteltävä hevosia niiden mukaisesti. Sen johdosta tässä on nopea pikatietopaketti aiheesta. Klassiseen mentaliteettiin ei kuulu kilpaurheilu: termi "leisure rider" kuvastaa harrastajia hyvin. Valmentautuminen ja opiskelu on itsensä ja ratsunsa kehittämistä, ratsastustaiteen tutkimista ja uuden oppimista. Zenissä järjestetään VHRY:n alaisia turnajaisia ja niiden mukana alta escuela-henkisiä kilvoitteluja, mutta mitään kisoja ei oteta tosissaan eikä niihin treenata verenmaku suussa. Tästä syystä Zenissä ja VHRY:n toimissa suositaankin termejä "kilvoittelu", "turnajaiset" ja "mittelö" kevytmielisyyden korostamiseksi. Oikolinkit Sanasto Välineet Perusratsastus ja liikkeet UKK Hyödyllisiä linkkejä |  |
Mikäli mietteitä nousee, voi ylläpidolle aina laittaa vaikkapa yksityisviestiä. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan!
Aihe on erittäin laaja ja kattaa kaikki ratsastuksen alueet, joten kaikkea tärkeää on vaikea pusertaa yhteen lyhyeen tekstiin.Klassisen/akateemisen ratsastuksen kulmakivi on yhteistyö hevosen kanssa. Hevosta ei pakoteta, ja oppiminen täytyisi tehdä mahdollisimman helpoksi ja mielenkiintoiseksi myös ratsulle. Tavoitteena olisi kouluttaa sekä itsensä että ratsunsa pisteeseen, jossa ohjaus tapahtuisi pelkästään istunnalla: pohkeita ja ohjia ei tarvitse käyttää ellei niitä tarvita.
Klassinen/akateeminen ratsastus yhdistetään usein pelkkään kouluratsastukseen, mutta koska tunnetusti kouluratsastus on kaiken perusta, voidaan kaikki hevoset rotuun katsomatta kouluttaa periaatteiden mukaisesti aina askellajiratsuista estetykkeihin ja niistä reiningstaroihin. Tämä ratsastustapa on kaiken modernin nykyratsastuksen perusta: renessanssiajoista saakka vaikuttanut mentaliteetti on niin nykyisten koulu- este- kuin lännenratsastuksenkin taustalla.
Realistisesti ajateltuna GP-tason kouluratsua harvoin voi pitää taitavana klassisessa maailmassa, ja toisin päin. Mitä kilpaurheilussa näkee, on kauhistus klassiselle ratsastajalle.
Suurin ero nykyisin FEI-(koulu)ratsastuksen ja klassisen välillä on hevosen autonomia ja kokoaminen. Ratsua ei puserreta ohjan ja pohkeen väliin, vaan se opetetaan kantamaan itse itsensä oikein aina kun ratsastajan paino tulee selkään. Allaoleva kuva havainnollistaa, mitä hevosen kokoamisessa haetaan. Nykyaikana kokoaminen sekoitetaan monesti hevosen muotoon ja askelten näyttävyyteen/pituuteen, pitkälti kilpaurheilun vuoksi.
 Feikkikokoaminen vs. oikea kokoaminen. Vastakkainasettelua ei tule kuitenkaan polarisoida liikaa. Oikeanpuolimmainen muoto löytyy vasta vuosien harjoittelun tuloksena. Aloitteleva ratsu kulkee paljolti vasemmanpuoleisessa muodossa ennen voiman ja tasapainon lopullista kehittymistä. Ero on, ettei vasemmanpuoleista saa pitää tavoittelun arvoisena. |  Sisätakajalan oikea sijainti avotaivutuksessa. Liika näyttävyys ei ole hyväksi missään liikkeessä, oli se sitten avotaivutus, passage tai laukkapiruetti. |
Zenissä eteneminen
Lajiin tutustujat etenevät suurin piirtein saman kaavan mukaisesti:
Ensin tutustutaan perusteisiin maastakäsittelyn muodossa, opetellen hevosen liikkeiden tarkkailua ja miten niihin voidaan kehonkielellä ja raippamerkeillä vaikuttaa. Käydään läpi avo- ja sulkutaivutuksia hevosen tason mukaan.
Ennen ratsastamaan pääsemistä oppilas istutetaan tallin konkariratsun, yleensä Unon, Duken tai Fredin, selkään. Hänen ainoa tehtävänsä on istua mukana kapsonin päässä hääräävän ohjaajan pyytäessä ratsulta kaikki liikkeet aina keskiaskellajeista laukkapiruetteihin, jopa haute ecoleen saakka. Näin mieleen jää tunne, miltä ratsastuksen tulisi tuntua: kuinka liikkeitä myötäillään häiritsemättä hevosta, ja kuinka pienillä istunnanmuutoksilla hevosta hallitaankaan.
Tämän jälkeen kisällitasoinen oppija lähtee ratsun ja omien taitojensa mukaan opiskelemaan ensin hevosen liikemekaniikkaa, lateraaliliikkeitä ja kokoamista, niin maasta kuin satulastakin käsin. Jokainen saa henkilökohtaisen suunnitelman sen mukaan, kuinka paljon tahtoo oppiinsa panostaa: onko tavoitteena päästä korkean kouluratsastuksen mestariksi, vai tahdotko vain auttaa tallin hevosten liikuttamisessa ja päästä syvemmälle hevosen sielunelämään.
Lajiin tutustujat etenevät suurin piirtein saman kaavan mukaisesti:
Ensin tutustutaan perusteisiin maastakäsittelyn muodossa, opetellen hevosen liikkeiden tarkkailua ja miten niihin voidaan kehonkielellä ja raippamerkeillä vaikuttaa. Käydään läpi avo- ja sulkutaivutuksia hevosen tason mukaan.
Ennen ratsastamaan pääsemistä oppilas istutetaan tallin konkariratsun, yleensä Unon, Duken tai Fredin, selkään. Hänen ainoa tehtävänsä on istua mukana kapsonin päässä hääräävän ohjaajan pyytäessä ratsulta kaikki liikkeet aina keskiaskellajeista laukkapiruetteihin, jopa haute ecoleen saakka. Näin mieleen jää tunne, miltä ratsastuksen tulisi tuntua: kuinka liikkeitä myötäillään häiritsemättä hevosta, ja kuinka pienillä istunnanmuutoksilla hevosta hallitaankaan.
Tämän jälkeen kisällitasoinen oppija lähtee ratsun ja omien taitojensa mukaan opiskelemaan ensin hevosen liikemekaniikkaa, lateraaliliikkeitä ja kokoamista, niin maasta kuin satulastakin käsin. Jokainen saa henkilökohtaisen suunnitelman sen mukaan, kuinka paljon tahtoo oppiinsa panostaa: onko tavoitteena päästä korkean kouluratsastuksen mestariksi, vai tahdotko vain auttaa tallin hevosten liikuttamisessa ja päästä syvemmälle hevosen sielunelämään.
PikasanastoAlta escuela
Yleisnimitys korkealle kouluratsastukselle, jota mm. Wienin ratsastuskoulussa opetetaan.
Haute Ecole
"Airs above the ground", ilmahyppyjä sisältävä, korkein mahdollinen kouluratsastuksen muoto.
Klassinen/akateeminen ratsastustaide
Ideologia, jossa hevosta koulutetaan stressittömästi ja sitä kunnioittaen, oikeaa ja tervettä muotoa hakien. Hevosta ohjataan painoavuilla ja pohkeella eikä ohjalla: kun hevonen on loppuun saakka koulutettu, sitä ei tarvitse jatkuvasti neuvoa kummallakaan.
VälineistöKapsoni
Nahkainen riimuntapainen väline, jonka turpaosassa on kolme metallirengasta. Reunimmaisiin renkaisiin voi kiinnittää ohjat, keskimmäistä käytetään maastatyöskennellessä ja juoksuttaessa. Kapsonin kanssa käytetään yleensä pitkää kapsonnarua, jonka voi kiinnittää tarpeen tullen myös ohjiksi.
Koulutus aloitetaan kapsonilla, sillä sen avulla voi johtaa hevosen asetusta ja pään asentoa sivulle ilman alalinjan jännittymistä, toisin kuin kuolaimella.
Raippa
Raippana pidetään perinteisesti pitkää, koristeetonta puukeppiä osoituksena harrastajan nöyryydestä lajia kohtaan. Raippaa ei käytetä kuten nykyisin monesti opetetaan: sillä ei saa missään tapauksessa lyödä hevosta eikä sillä patistella liikkeelle, vaan raippa-avut opetetaan aluksi hevoselle erikseen: sen sijainnilla ja asennolla kerrotaan, mitä ruumiinosaa hevosen on liikutettava ja miten. Raippa on kapellimestarin tahtipuikko.
Kanget
Kankikuolainten ainoa tehtävä on koota hevosta nostamalla ohjaskättä. Kankiohja on aina löysä. Mikäli hevosta tarvitsee vielä avustaa välillä esimerkiksi asetuksissa, käännöksissä jne. kapsonilla, voidaan se jättää kangen avuksi. Kun hevonen toimii ilman tuntumaa moitteetta, voi edistynyt ratsastaja siirtyä ratsastamaan pelkällä kangella.
RatsastaminenAllaolevat esimerkit kertovat avut minimaalisimmillaan. Tarpeen tullen auttaa voi kapsonilla johdattamalla, epäsuoralla ohjalla, pohkeella, äänellä tai raippamerkillä. Vain hyvin harvaa hevosta voi ratsastaa ilman mitään ylimääräisiä apuja.
Taivuttaminen, asettaminen
Sisälonkka "tippuu alas".
Nopeuden säätely
Lonkkien avaaminen pyytää lisää, suljetut lonkat (ns. reidet kiinni) vähentävät. Oma istunta siirtyy aina ensin uuteen tahtiin mikäli tahdotaan vaihtaa askellajia, hevonen siirtyy istunnan mukana. Pysähtyminen tapahtuu syviä vatsalihaksia jännittämällä ja oman liikkeen hiljentämisellä.
Ohjaaminen
Katse ja lantio ovat aina menosuuntaan. Tarvittaessa ulkopuolen epäsuoralla ohjalla voi tehostaa käännöstä.
Laukan nostaminen/vaihtaminen
Jalat pysyvät ehdottomasti paikallaan. Valitun puolen lonkka pyörähtää takaa-ylös kun nostava takajalka on maassa valmiina ponnistamaan laukalle.
Kokoaminen
Omaa painopistettä siirretään taakse. Kankikäsi voi auttaa kohoamalla (aina löysällä ohjalla) ylös opetettuna merkkinä. Kokoamisasteet ovat seuraavat aina äärimmäisiin painonsiirtoihin saakka:
- Pysähdyksissä tasapainoinen seis — painonsiirto taakse — koulupysähdys — pesade — levade
- Käynnissä -> keskikäynti — koottu käynti — koulukäynti
- Ravissa -> keskiravi — koottu ravi — passage — piaffe
- Laukassa -> keskilaukka — harjoituslaukka — koottu laukka — terre á terre*
Joitakin edistyneempiä liikkeitä
Piruetti
Sisälonkka tippuu alas, katse menosuuntaan, lonkka pitää sulkutaivutuksen yllä. Piruetin voi suorittaa missä perusaskellajissa tahansa.
*Terre á terre
Kootuin mahdollinen laukka, kaksitahtinen. Muista äärimmäisen kootuista liikkeistä poiketen tätä ei saavuteta kokoamalla laukkaa, vaan hevonen siirtyy levadeen ja loikkaa siitä mezairilla haluttuun suuntaan suoraan takaisin. Liike on äärimmäisen raskas, mutta ollut aikanaan korvaamaton taistelutilanteissa: terre á terren "laukassa" hevonen kykenee liikkumaan kaikkiin suuntiin, jopa taakse! Tätä liikettä ei tule sekoittaa courbetteen.
Piaffe/passage/koulukäynti/levade
Painopisteen siirrolla ja mahdollisesti kankikäden nostolla pyydetään hevosta kokoamaan maksimaalisesti vuosien harjoittelun tuloksena. Koulukäynti vastaa piaffea, mutta on nelitahtisena vaikeampi saavuttaa.
Croupade/ballotade/capriole
Levaden kautta hevonen ponnistaa kaikki jalkansa ilmaan annetusta merkistä, yleensä ylös osoittavasta raipasta. Croupadessa hevosen takajalat pysyvät rungon alla yhdensuuntaisena maan kanssa, ballotadessa takakavioiden pohjat näkyvät jo taakse. Tässä vaiheessa voidaan jalostaa liikkeestä capriole, jossa hyppyyn sisältyy myös voimakas potku taakse. Vain harvat, todella vahvat ja kokeneet hevoset kykenevät tähän ratsastettuna, useimmin liike suoritetaan maasta.
U.K.K.K: Voiko kaikista hevosista tulla klassisia ratsuja?
V: Kyllä! Vaikka iberialaiset rodut ovat kokoamiskyvyltään hevosmaailman Rolls Royceja, voi koulutusskaalaa seuraamalla saada minkä tahansa rodun edustajasta pätevän ratsun. Toisilla riittää kapasiteetti pidemmälle kuin toisilla, mutta terveen hevosen kanssa pääsee motivoitunut harjoittaja varmasti lateraaliliikkeisiin ja levadeenkin saakka.
Se olisi sopinut Knutinkin tarinoihin, mutta näin nyt🤷♂️
vähän risukkoa valon edessä...