Léonel Zariņš ja Lucan af Höstnäs

Perustiedot

• Léonel Zariņš, vastaa myös kutsumanimeen Léo/Leo
  
• Syntynyt 06.01.1997, täytti siis tammikuussa 25 vuotta
  
• Belgialaissyntyinen, mutta tällä on Saksan ja Belgian kaksoiskansalaisuus
  
• Passissa lukee M, mutta identifioi itsensä muunsukupuoliseksi ja käyttää he/they pronomineja. Ulkonäöltään jotakuinkin maskuliininen, mutta hontelo, joten paljon jää katsojan pääteltäväksi. Ei myöskään korjaa jos puhutellaan miehenä.

Léo on laihanlainen, mutta siisti hiuspuskan koristama näky. Hänen ruumiinrakenteensa on ohut kuin tikku ja pituutta on melko keskinkertaiset 168 senttiä. Yönmustat, villisti lainehtivat, noin olkapäihin yltävät hiukset saavat hänen ihonsa näyttämään hyvinkin kalpealta, vaikka lähempää katsottuna suuri kontrasti korjaantuu. Myös tummansinisen, lähes violettiin taittavan silmien värin helposti näkee aluksi väärin.

Tämä pitää hyvän huolen hygieniastaan ja puhtaudestaan, ja vaikkei hän käytä meikkiä, on hän useimmiten hyvin siisti ulkonäöltään ja pukeutumiseltaan. Toisaalta ehkä pieni määrä meikkiä ei olisi pahitteeksi - näes peittämään kovin tummat ja väsyneet silmänaluset. Hiukset tosin ovat aina yksi hirviöpuska, jota Léo ei yrityksistä huolimatta millään saa käyttäytymään nätisti. Jos tarve, hän heittää sen poninhännälle.

Léo pukeutuu usein vaatteisiin, jotka auttavat hoikan ruumiin pitämisen lämpimänä ja peittävät tämän kapeat hartiat ja vyötärön. Suosiossa ovat siis kaikennäköiset tummat, niin punaiset, siniset kuin violetitkin pussimaiset vaatteet, vaikka usein tämän tapaa tallilla myös hieman käytännöllisemmissä, ihoa myötäilevissä vaatteissa. Koruja Léo ei oikeastaan käytä, jos ei yksinkertaisia, kullattuja, leveitä korvarenkaita lasketa. Myöskään tatuointeja ei ole - ainakaan näkyvillä olevia.



...ja sitä syvemmältä
Alkukatsahdus Léoon kertoo katsojalle samalla paljon ja ei mitään. Tämä on vähäpuheinen, ympäristöään tarkkaavainen introvertti, johon voi olla vaikea tutustua nopeasti. Uusille ihmisille hän on ystävällinen, ei suinkaan tyly, vaikka hiljainen onkin. Hänen askareitaan katsellessa tulee selväksi se, että Léo kyllä tietää mitä tekee. Ja sitten kun ei tiedä, niin hän yrittää selvittää ongelman niin kauan kunnes on ihan pakko pyytää apua. Se ei varsinaisesti johdu ylpeydestä, lähinnä vain sosiaalisesta ahdistuksesta ja päättäväisyydestä.

Joskus hiljaisuus saattaa näyttäytyä ulkopuoliselle väsymyksenä, mitä se joskus onkin. Léo tuppaa kärsimään jonkinsortin unettomuudesta erityisesti, jos taustalla on jokin asia häntä vaivaamassa.

Léo on kuitenkin hyvin älykäs, ja lukee ja oivaltaa muiden sanomisia ja tunteita helposti. Hän on omalla, vähäsanaisella tavallaan ihmisrakas ja mieluummin hengaa muiden seurassa kuin on yksin, vaikkei avaisi suutaan kertaakaan. Hän on kaikille ystävällinen, mutta harvoin julistaa ketään helposti kaverikseen. Siinä kestää aikaa, luotettavuuden todistamista, ja Léon pitää ylipäätään päättää ensin, pitääkö hän kyseisestä henkilöstä. Sikäli kun tuo päätös on positiivinen, ystäväksi julistettu henkilö saa kokea Léosta paljon pintaa syvemmältä. Kannattaa tarttua tiukkaan kiinni, se on sen arvoista.

Reipas kohtaaminen vieraan tai vähemmän tutun henkilön puolesta saattaa saada tämän hieman hämilleen, mutta hän yrittää kuitenkin parhaansa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tylyä käytöstä itseään kohtaan Léo ei kuitenkaan siedä ja on valmis puolustamaan itseään ja laukomaan yhtä vahvat sanat takaisin. Jos tarpeen on, hän kyllä osaa kantaa kaunaa. Léolla on nimittäin erinomainen muisti.

Léo on myös siisteyttä arvostava sielu ja korjaa aina jälkensä, ja joskus siinä samalla muidenkin kun sotku oikein alkaa käydä hermoille. Hevosen kamppeet kiiltävät aina parhaintaan, eikä rikkonaisia varusteita löydä etsimälläkään. Valitettavasti tämä siisteyden ja selkeyden rakkaus kantautuu myös muuhun tekemiseen, kuten ratsastamiseen, tehden Léosta hieman perfektionistisen henkilön, joka ei halua lopettaa ennen kuin jotain uskottavaa on saatu aikaan. Tästä hän yrittää parhaansa oppia pois.


Taustasta lyhyesti kerrottuna
Léo on espanjalaissyntyisen bisnesmiehen ja omiaan säätävän latvialaisen kotiäidin lapsi, joka syntyi Belgiassa ja on asunut missä milloinkin elämänsä aikana. Peruskoulutuksensa hän sai Saksassa, toisen asteen koulutuksen Espanjassa ja yliopiston kävi Belgiassa. Hän on siis monen maan, kielen ja kulttuurin lapsi, joka ei ole oikein koskaan saanut asettua aloilleen. Tämä jatkuva muutto johti yliopistossa siihen, että Léo päätyi kokeilemaan vähän kaikenlaista maan ja taivaan väliltä.

Léon suhde vanhemmiinsa on melko kylmä. He halusivat päättää lapsensa koulutuksen tulevaisuuden varalle ja on ainoastaan Léon äidin anteliaisuutta kiittäminen siitä, että tämä sai ikinä tutustua hevosiin. Kokemus ratsastuskoulusta ja sen jälkeisestä henkilökohtaisesta opetuksesta Espanjassa jätti syvät, koskettavat muistot Léoon, ja hän tarttui tilaisuuteen, kun vihdoinkin pääsi eroon vanhemmistaan yliopisto-opintojen aikana. Tuolloin Léo haki itsensä jälleen hevosten luo, tällä kertaa hoitajaksi ja liikuttajaksi, jotteivät taidot tai halu elämäntapaa kohtaan ehtisi kuihtua. Tuota kautta Léo pääsi tutustumaan Stal Felisin omistajaan ja tämän ystävään, joka omisti komean, punarautiaan lusitano-orin, josta tulisi Léon tulevan *ihka oman* hevosen isä.

Léo suoritti tietojenkäsittelyn koulutuksensa loppuun, teki niitä näitä freelance-töitä kerätäkseen rahaa, ja vihdoinkin päätti oman polkunsa. Tuo polku veisi Latviaan, äidin vanhempien luokse, joilta Léo oli koko elämänsä ajan saanut ehdotonta tukea. Ja nyt matkassa olisi ensimmäinen oma hevonen...


Léo ja Luca
Léo osti oman hevosensa, nuoren knabstruporin tämän ollessa kolmevuotias. Ori oltiin tuotu varta vasten sen synnyinmaasta Suomesta Belgiaan, josta kaksikko lähtisi minne ikinä kohtalon polku viekään. Lucan oma ratsastus- ja hevostenkäsittelykokemus perustuu vahvasti espanjalaisiin oppeihin. Hän kilpaili aikanaan doma vaquerassa, espanjalaisessa työratsastuksessa, ja tutustui myös haute écoleen, josta tämä on vahvasti kiinnostunut.

Näiden kahden suhde on vielä kehittymässä ajan kanssa. Léo on hevosesta innoissaan, mutta yrittää malttaa mielensä. Luca on puolestaan rauhallinen ratsunalku, joka on hyvällä tavalla kiinnostunut ympäristöstään, sekä ihmisensä kanssa puuhailusta. Toisaalta orissa on vielä varsamaisia piirteitä, kuten keskittymisen helppo herpaantuminen...

Léon tavoitteena on kouluttaa Luca sen omilla ehdoilla, antaen orille aikaa oppia. Tulevaisuudessa hän toivoo voivansa ratsastaa skills at armsia ja alta escuelaa orinsa kanssa menestyksekkäästi, sekä jatkaa tuttuja juttuja työratsastuksen merkeissä. Tavoitteena on myös opettaa Luca ajoon - ja kenties kilpailla pienehkösti modernissakin kouluratsastuksessa, silloin kun kukaan ei ole todistamassa...


For future reference...

• Puhuu äidinkielenään saksaa, lisäksi erinomaisesti englantia, melko hyvää espanjaa ja hollantia, sekä osaa latvian alkeet
• Omistaa pienen, vanhan, sinisen Renault Clion v. 2001, jonka osti vain 800 eurolla. "Mikä toimii ei mene roskiin :)"
  
• Allerginen kissoille
  
• Horoskoopiltaan kauris
  
• Lukee paljon kirjoja, tallillakin roikkuu aina yksi mukana. Käyttää kirjanmerkkejä - kulmiahan ei helvetti sentään taitella.
  
• Ei polta ja harvoin juo alkoholia
  
• Ei lokeroi omaa seksuaalista suuntautumistaan - nojautuu kuitenkin enemmän maskuliinisesti itsensä esittäviin henkilöihin. Demiseksuaali.
  
• Junior Developerin palkalla ei yleensä luulisi kallista hevosta ja kalliita kamppeita ylläpitävän, mutta siitä huolimatta Léolla ei vaikuta rahallisia vaikeuksia olevan. Mistäköhän tällaiset rahat ilmaantuvat?
• Asustelee tällä hetkellä Riikan keskustassa